Puhelin ei vienyt pelilaatikon paikkaa
Pelilaatikko ei ole kadonnut mihinkään. Tampereen yliopiston Pelaajabarometri 2024 kertoo, että lauta- ja seurapelejä pelaa ainakin joskus 81 prosenttia suomalaisista, ja osuus on kasvanut, vaikka peli kulkee nykyään taskussa joka paikkaan ja uusi kierros alkaa puhelimessa yhdellä napautuksella. Vihjeitä siihen, mitä pöytään kannattaa nostaa, antavat tuoreet palkinnot. Lautapeliopas kertoi 28.9.2026 julkaistussa uutiskatsauksessaan Vuoden peli -palkinnon voittajat ja perhepeliksi valittiin Rakenna ja arvaa. Strategiapeleissä moni piti Bomb Bustersin voittoa ennakkoon lähes varmana, mutta raati päätyi The White Castlen voittoon.
Kortit ja nopat keräävät uusia pelaajia
Korttipelejä pelaa ainakin joskus 78 prosenttia suomalaisista. Sekä niissä että lauta- ja seurapeleissä kasvu edelliseen barometriin on tilastollisesti merkitsevä. Kysely kertoo sekä digitaalisten että ei-digitaalisten pelien suosiosta, ja sillä on pitkä historia: vuonna 2024 sitä oli tehty jo 15 vuoden ajan. Tuon kierroksen toteutti Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, ja tulokset tulivat julki 12.12.2024. Vastaajia oli 950. Heidät poimittiin Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotannalla 10–75-vuotiaista Manner-Suomen asukkaista, joten koko väestöä koskevissa osuuksissa virhemarginaali on noin ±3 prosenttia.
Tikin, Sökön ja Yatzyn ystävälle tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pöydän ääreen istuu aiempaa useampi suomalainen. Kiinnostus ei-digitaalisiin peleihin teki barometrissa uusia ennätyksiä. Tampereen yliopisto näkee siinä merkin näiden pelien monipuolisesta roolista arjessa ja vapaa-ajassa. Professori Frans Mäyrä sanoo yliopiston tiedotteessa: ”Pelaaminen yhdistää sukupolvia ja tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia digivapaina hetkinä.” Lautapelissä sellainen hetki syntyy melkein itsestään: puhelimet jäävät sivuun, kun joku kirjaa Yatzy-pisteitä ylös ja muut odottavat vuoroaan.
Ruutukin kasvoi
Voisi luulla, että pöytä on voittanut ruudun. Ei ole. Puhelin on yhä suosituin tapa pelata digitaalisia pelejä. Vuoden 2022 barometrin perusteella kasvu näytti jo pysähtyneen, mutta ennuste meni pieleen. Vuonna 2024 mobiilipelejä pelasi aktiivisesti, eli vähintään kerran kuussa, 47 prosenttia suomalaisista. Ainakin joskus pelaavia oli 64 prosenttia. Kumpikin luku nousi noin viisi prosenttiyksikköä, ja korkeammalla ne eivät ole aiemmin olleet. Ruudulla kasvaa myös toinen pelimuoto: rahapelejä pelasi verkossa vuonna 2024 barometrin mukaan 34 prosenttia suomalaisista. Siihen joukkoon kuuluvat esimerkiksi kolikkopelit netissä, joita pelataan samoilla puhelimilla ja tietokoneilla kuin mobiilipelejäkin. Laite on sama, mutta pelimuoto ei.
Kortitkin ovat siirtyneet osin ruudulle. Digitaalisten pulma- ja korttipelien suosio nousi barometrissa 57 prosenttiin, joten korttipelillä on nykyään kaksi elämää: tikki jaetaan yhä keittiön pöydän ääressä, pasianssi aukeaa puhelimessa bussia odotellessa. Konsolillakin pelataan aiempaa enemmän (aktiivisesti 25 %). Kovimmin kasvoivat kuitenkin urheilupelit, ja ero on iso: aktiivisesti niitä pelaa nyt 15 prosenttia suomalaisista, yli kaksi kertaa niin moni kuin vuonna 2022. Sen näkee suosituimpien pelinimikkeiden listaltakin. Kärjessä istuu silti yhä vanha tuttu, pasianssin kaltainen digitaalinen pulmapeli.
Satunnainen pelikerta ei ole harrastus
Isoimmat prosenttiluvut kertovat satunnaisesta pelaamisesta. Yliopiston tiedotteen mukaan edes satunnaisesti pelaavia on noin 98 prosenttia suomalaisista ja kerran kuussa tai useammin pelaavia noin 89 prosenttia. Melkein kaikki pelaavat siis jotain, ja koko joukossa ero on pieni. Yksittäisessä pelimuodossa se voi olla valtava. Hyvä esimerkki ovat pubipelit. Ainakin joskus niitä pelaa 44 prosenttia suomalaisista, mutta kerran kuussa tai useammin vain 9 prosenttia (tosin sekin osuus on noussut). Lauta- ja korttipeleistä kannattaa muistaa sama asia: 81 ja 78 prosenttia kertovat, kuinka moni tarttuu peliin edes silloin tällöin, eivät sitä, kuinka moni pelaa säännöllisesti.
Entä aika? Sitäkin barometri mittasi. Vuonna 2024 digitaalisiin peleihin meni koko väestössä keskimäärin 6,2 tuntia viikossa. Eniten pelasivat 20–29-vuotiaat, peräti 14,2 tuntia. Rahan päälle pelaaminen on kuitenkin oma lukunsa: barometrin otos kattaa 10–75-vuotiaat, mutta Suomessa siihen on 18 vuoden ikäraja ja pelissä hävitty raha on oikeasti poissa. Kun mukana on rahaa, aika kertoo yhtä paljon kuin summa, ja siksi vastuullista pelaamista tukee se, että kumpikin päätetään ennen kuin peli alkaa. Suhtautuminen pelaamiseen on pysynyt enimmäkseen myönteisenä. Hyödyllisenä sitä piti lähes puolet suomalaisista (49,9 prosenttia), haitallisena 40 prosenttia, ja myönteisimpiä olivat aktiiviset pelaajat sekä ne, jotka pelaavat aikaa ja keskittymistä vaativia pelilajeja.
Mistä palkituista kannattaa aloittaa?
Ensimmäiseksi peliksi kaikki palkitut eivät sovi, mutta suomenkielisinä niitä on saatavilla monta. Lautapelioppaan oma vuosiäänestys keräsi syyskuussa lähes 500 äänestäjän suosikit. Alussa Terraforming Mars näytti karkaavan selvään voittoon, mutta lopulta se ehti toiseksi tulleen Ark Novan edelle vain yhdellä äänellä. Kärkijoukkoon nousi myös Bomb Busters, jolle katsauksen mukaan suomenkielinen julkaisu toi hurjan lisäpotkun. Strategiapelien voittajastakin löytyvät suomenkieliset säännöt. The White Castlen julkaisi alun perin Devir vuonna 2023 ja vuonna 2025 Lautapelit.fi toi markkinoille pohjoismaisen version, jossa ohjeet ovat myös suomeksi. Pelissä itsessään ei ole tekstiä ja jokaiselle kielelle on oma sääntövihkonsa.
Oma pelipöytä ei vaadi paljon. Tikkiin ja Ristiseiskaan riittää tavallinen korttipakka, Yatzyyn viisi noppaa ja pistelista. Rakenna ja arvaa sijoittuu katsauksen mukaan jonnekin partypelin ja perhepelin rajamaastoon: sanoja ei selitetä puhumalla tai piirtämällä, vaan ne rakennetaan puupalikoista. The White Castle on vaativampi, sillä katsaus kuvaa sitä finalistien raskaimmaksi strategiapeliksi. Jos pöytään istuu pelaajia, joille säännöt ovat vielä vieraita, kevyempiä vaihtoehtoja ensimmäiseen peli-iltaan löytyy Pelitpostin aloittelijoille sopivien pelien listasta, esimerkiksi Exploding Kittens, nopeatempoinen korttipeli ilman raskasta sääntökirjaa.
